Kuuntele radiouutinen keskuspuutarhasta vuodelta 2030
JOHDANTO
Haista, maista, tunnustele, katso ja kuuntele, sillä muuten elämä on pelkkä tehtävälista
Kaupunkilaisten kertomuksissa toistuu kokemus siitä, että arjen suorittamien heikentää elämänlaatua. Tämän takia julkisen kaupunkitilan visio 2030 sisältää uudenlaista kaupunki-ympäristöä, joka tarjoaa oululaisille mahdollisuuksia rauhoittumiseen ja palautumisen. Sillä jos suorittaminen jatkuu liian pitkään, mikään ei enää tunnu ”riittävältä” ja arki voi alkaa tuntumaan katkeamattomalta virralta kalenterisulkeisia. Kaupunkilaiset tarvitsevat kaupunkiympäristöjä, jotka tarjoavat kokemuksen vastapainosta arjelle. Suorittamisen tunne häviää, jos koemme yhteyden omaan kehoomme, muihin ihmisiin ja luontoon.
Rakennetaan siis kaupunkiympäristöä, joka on…
1. Luonnollinen, sillä luonnossa huomio kiinnittyy usein yksityiskohtiin, silloin mieli lakkaa harhailunsa. Kaikki tapahtuu massa hiljaisessa rytmissään. Samoin avoin maisema rahoittaa, sillä siinä ei ole liikaa hallittavaa. Laajuus tekee tilaa ajatuksille, muta usein nekin hiljenevät itsesään.
2. Hiljainen, sillä se auttaa ihmisiä kuulemaan omat sisäiset impulssit – niiden seuraaminen jää arjessa sekä ulkoisen että sisäisen hälyn alle. Hiljaisuus ei ole vain äänien poissaoloa, vaan se on tapa kohdata itsensä. Linnunlaulu on tutkimusten mukaan rauhoittavin mahdollinen ääni.
3. Aisteja herättelevä, sillä laadukas kaupunkitila kutsuu kokemaan ympäristön lempeästi kaikkien aistien avulla, se ei ole pelkästään kaunis, vaan se myös tuoksuu, maistuu ja houkuttelee koskemaan.
Luonto tarkoittaa kaupunki-ympäristössä, kaikkialla muualla kuin puistoissa, katupuiden lisäämistä.
Puita on istutettava Oulun keskustaan merkittävästi lisää jo siksikin, että Oulussa kaikki haluavat niitä lisää. Päättäjät, kivijalkayrittäjät, rakennuttajat ja kaupunkilaiset ovat tästä liikuttavan yksimielisiä.
RATKAISU
Heinäpään keskuspuutarha, josta löytyy myös kaupunkimetsää ja -peltoa
Kyösti Kallion puiston paikalle suunniteltavan keskuspuutarhan inspiraationa toimii sekä Kaisa Salmen Ruusukatu teos vuodelta 2013, joka koostui 34.000 ruusupensaasta Pakkahuoneenkadulla että Urho Kähkösen Sininen saari ympäristötaideteos, jossa 4600 kasvia ja 75 eri lajia (mahdollisimman paljon eri vuodenaikoihin kukkivia kasveja ja talventörröttäjiä). Nämä teokset ovat herättäneet paljon positiivisia reaktioita kaupunkilaisten keskuudessa ja erityisesti Ruusukatu nousee yhä positiivisena esimerkkinä esille erilaisissa kaupunkilaisille järjestettävissä työpajoissa. Sen inspiroimana lienee syntynyt myös Pakkahuoneenkadun ravintolayrittäjien kukkaterassit, joita kaupunkilaiset ihastelevat joka kesä.
Nyt ruusukatua ei siis tehtäisi uudelleen – kuten toivotaan – vaan toteutettaisiin jotain vielä paljon mittakaavaltaan merkittävämpää pysyvänä versiona.
Paikaksi valikoitunut Kyösti Kallion puisto on laaja ja käyttämätön. Ihmisten puute puistossa johtuu sen aukiomaisesta luonteesta ja mittavasta liikenteen melusta. Keskuspuutarha on äänimaisemoitava rakentamalla puistoon korkeuseroja eli laaksoja ja niissä olevia oleskelu-alueita ja kuopia, sekä äänivalleja maavalleina ja runsaana kasvillisuutena. Myös luonnon ääniä lisäämällä (lehtien kahinaa, veden solinaa ja linnunlaulua), voidaan peittää liikenteen melua.
Oulun Kaupungin keskustavisio 2026-40 on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisten luonnonvaloilmiöiden korostamisessa edelläkävijä. Voimme siis myös tavoitella sitä, että Oulu on kansainvälisesti tunnettu kaupunkina, jossa ydinkeskustassa voi nähdä revontulet. Tarvitsemme siis toimenpiteitä pimeän tähtitaivaan suojelualueen perustamiseksi.
UUSI KOKONAISUUS
Keskuspuisto yhdistää 90120 alueen kokonaisuudeksi
Puutarha ei ole pelkästään kukkia, kaupunkipeltoa, puita, polkuja, heiniä, kaupunkimetsää ja hyötykasveja, vaan se sisältää myös rakennettua ympäristöä mielikuvituksellisen kuljeskelun (esim. riippusillat puistosta toiseen) ja oleskelun näkökulmasta. Puutarhan tärkeimpinä elementteinä ovat luonnon lajikirjon vuorovaikutuksellinen suhde sekä OneHealth ajattelumallin mukainen yhteys ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvoinnin välisestä riippuvuussuhteesta. Puutarhassa ei ole lapsille tarkoitettuja leikkipaikkoja, sillä se on jo itsessään mielikuvitusta herättelevä huvipuisto. Näin aikoinaan avarana torina toiminut alue, joka on nyt puistomainen aukio, muuttuu tilojen sarjaksi eli puutarhaksi, jonka sisältä löytyy lukuisia suojaisia sopukoita.
Keskuspuutarha yhdistyy visiossa saumattomasti Hollihaanpuiston kautta suistoon ja Etu-Lyötyn kautta kaupunginojan puistoon ja Karjasillalle. Keskuspuutarha yhdistää 90120 alueen kokonaisuudeksi. Tämän mahdollistavat kävelysillat yli Aleksanterin- ja Uudenkadun yli. Toimenpiteet kytkevät kaikki ympäröivien asuinalueiden puistot ketjuna yhteen ja puutarhalle keskuspuutarhamaisen aseman paikallisten ihmisten silmissä. Keskuspuutarha sijoittuu myös Oulun keskustaa ympäröivälle viherkehälle, joten se on luonnollisten ulkoilureittien varrella kymmenille tuhansille oululaisille. Laadukkaasti toteutettuna se voi olla myös tunnettu matkanähtävyys kuten Alppiruusupuisto Helsingin Etelä-Haagassa, jossa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Viherkehän ajatus löytyy Emma Vanhatalon diplomityöstä. Reitti muodostuu suiston rantareitistä, kaupunginojan puistovyöhykkeestä, Etu-Lyöttyä halkovasta raitista, sekä Kyösti Kallion ja Hollihaan puistoista.
– Kehän on oltava melulta ja pakokaasulta suojattu ja lenkkeilyn kehällä täytyy olla loogista ja sujuvaa, ilman haastavia ylitettäviä katuja.
8 80 SÄÄNNÖN KIRKKOKATU
Kaupunki on parhaimmillaan paikka, jossa kulkiessaan lapsi voi keksiä mikä hän haluaa olla isona
Kun Oulun vanhaa kaupunkia on kehitetään julkisen kaupunkitilan mukaisesti ikiaikaisena kaupunkiympäristönä ja Kirkkokatu on siellä jatkettu kävelykatuna Tuomikirkolle asti, mahdollistaa se Kirkkokadun kehittämisen 8 80 -säännön mukaisena turvallisena ja terveellisenä kävelypainotteisena katuna Ainolan puistosta Kyösti Kallion puistoon asti.
8 80 säännön mukaan kaupunkia kehitetään alle 8- ja yli 80- vuotiaiden silmälaseilla, tällöin kaupunki kehittyy parhaiten myös 9-79 vuotiaiden näkökulmasta. Kysymys on siis yhtä aikaa tasa-arvon näkökulmasta (eli siitä kenelle kaupunkitila kuuluu), mutta ennen kaikkea kaupungin kehittämisestä viihtyisäksi kaikille ihmisille. Esikuvat kadulle löytyvät pohjoisruotsalaisista kaupungeista, siellä niiden voi nähdä mahdollistavan itsenäisempää arkea sekä elinkaaren alku- että loppupäässä
Lähes kaikki keskustan puistot, päiväkodit ja koulukiinteistöt sijoittuvat tämän kaupungin halkovan kadun varrelle. 8 80 säännön mukaan rakennettava keskuskatu on lasten ja vanhusten näkökulmasta tärkein mahdollinen uudistus. Pahimmillaan – niin viihtyisiä kuin hienot leikkipaikat parhaimmillaan ovatkin, ne viestivät meille, että lapset eivät kuulu kaupunkien keskustassa muualle kuin varta vasten heille suunniteltuihin ympäristöihin.
Kehittämisen ympärille voidaan luoda kaikista halukkaista Kirkkokadun yrityksistä, taloyhtiöistä, julkisista ja 3. sektorin toimijoista koostuva yhteisö, jonka tavoitteena ovat sekä pienet konkreettiset toimijakohtaiset 8 80 -toimenpiteet että yhteiset pitkän tähtäimen parannukset yhdessä Oulun kaupungin kanssa.
LISÄKSI
Visio käsittelee myös kolme muuta kohdetta Oulun keskustassa ja sen leipeillä:
– Kohde 1: Tutustu maauimalaan torinrannassa!
– Kohde 2: Koe Oulun vanhakaupungin tunnelma!
– Kohde 3: Tutustu leikkikatuun vaaran kortteleissa!
Huom! Vuoden 2030 toivottua tulevaisuutta meille kuvittanut Leevi Kerola on kuvittaja ja arkkitehti, joka on erikoistunut digitaaliseen grafiikkaan ja visualisointeihin.
Toivottu tulevaisuus 