Toivottu tulevaisuus

Kuuntele radiouutinen maauimalasta vuodelta 2030

JOHDANTO
Yksinäisyys ei ole pelkästään yksilön ongelma, vaan myös kaupunkitilallinen haaste

Toivotun tulevaisuuden kaupunkikeskusta -hanke on käynyt keskusteluja kaupunkilaisten kanssa 2020-luvun arjen ilmiöistä ja yksi niistä on yksinäisyys. Aika iso osa oululaisista tunnistaa, että oli aiemmin aktiivisemmin yhteydessä muihin ihmisiin ja myös ei suunniteltuja kohtaamisia oli enemmän sekä työpaikalla että vapaa-ajalta. Oululaiset haluavat palata tässä suhteessa ajassa taaksepäin.

Meidän on aika tunnustaa, että yksinäisyys ei ole pelkästään yksilön oma ongelma ja että kaupunkitilat, joko ylläpitävät yksinäisyyttä tai virittävät ihmisiä seurallisuuteen. Tämä ymmärrys saa meidät lähestymään julkista tilaa ja sen kehittämistä 2020-luvun oululaisten tarpeiden kautta. Yhdessä oleminen kaupunkitilassa on sekä passiivista (nautimme ihmisvilinän seuraamisesta ja kahvilassa olemisesta muiden kanssa, vaikka emme ota heihin kontaktia) että aktiivista (lyhyet ja syvemmät kohtaamiset).

Tulkitsemme siis, että oululaiset haluavat keskustaan laadukasta julkista tilaa, jonka tasoa mittaa se tukeeko kaupunkitila ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tämä tarkoittaa tiloja ja toimintoja, jotka ruokkivat tuntemattomien ihmisten luonnollista keskusteluyhteyttä ja sitä, että ihmiset voivat tehdä valinnan siitä kuinka sosiaalisia he haluavat olla. Laadukas kaupunkitila tukee siis sosiaalisten suhteiden solmimista ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Tapahtumat ovat oululaisille lupaus samanhenkisten ihmisten kohtaamisesta ja siksi niitä – ja erityisesti ilmaisia tapahtumia – toivotaan aina lisää. Yleisesti voidaan kuitenkin pohtia, kuinka kustannustehokkaita tapahtumat ovat, jos tavoitteena on urbaanin sosiaalisuuden rakentaminen. Laadukas julkinen kaupunkitila voi parhaimmillaan lunastaa tapahtumiin liitetyn lupauksen 24/7 ja 365.

RATKAISU
Autorannan alueen kehittäminen maauimalaksi

Miksi Oulussa pysäköidään autoja parhaalla merinäköalalla? Tämän kysymyksen ovat oululaiset esittäneet lukemattomia kertoja erilaisissa työpajoissa. Julkisen kaupunkitilan visio 2030 etsii siihen nyt vaihtoehtoista ratkaisua.

Esimerkkinä laadukkaasta julkisesta tilasta, jossa oululaiset voivat olla sekä passiivisesti että aktiivisesti sosiaalisia, toimii nykyisen autorannan notkelmaan rakennettava maauimala. Maauimala ei ole yksi laaja uima-allas, vaan sarja erilaisia suojaisia tiloja. On pieniä kylpylämäisiä altaita, suihkulähteiden muodostamia käytäviä ja altaisiin laskeutuvia portaita, jotta ihmiset voivat istua sen reunalla jalat vedessä.

Altaissa uidessa nurkan takaa avautuu aina uusi pienen mittakaavan sopukka, intiimit tilat luovat yksityisyyden tunnetta, vaikka uimala on kaikille avoin julkinen tila, joka on lämpiminä päivinä kaupungin suosituimpia käyntikohteita. Altaan vesi on juuri sen verran syvää, että siinä voi uida, mutta niin matalaa, ettei hukkuminen ole mahdollista.  Ja tunnelmavalaistus tekee paikasta viihtyisän hämärällä ja pimeällä.

Maauimalan viereisen hotellin ylempi tasanne rakennetaan jatkumaan hallituskadun päälle ja aivan lähelle uuden uimalan reunaa. Terassilta näkee torin ja jokisuiston maisemaa ja sen alta kivisydämeen voi ajaa yhtä helposti kuin ennenkin terassin alta menevästä tunnelista.

Maauimala rakennetaan tietoisesti tuulensuojaiseen paikkaan luoden vielä rakenteilla suojaisia taskuja. Ja koska rakennukset eivät varjosta paikkaa, kylpee allas lähes koko päivän auringonvalossa. Näin luodaan suotuinen mikroilmasto, jotta uimakausi on pidempi sekä alkukesästä että syksystä. Ja toki myös luistelun olosuhteet ovat pakkasella paremmat.

SUISTON JA KESKUSTAN YHDISTÄMINEN TOISIINSA
Tarvitsemme kohteita, jotka houkuttelevat satoja kävijöitä päivässä

Maauimalasta rakennetaan houkutteleva kohde siten, että siitä tulee torinrantaa ja sen kolme hotellia tukeva kokonaisuus, jossa sekä kaupunkilaiset että matkailijat voivat viettää kokonaisen päivän sen monipuolisia vapaa-ajan ja kulttuuripalveluita sekä viihtyisiä ranta-alueita hyödyntäen. Uimalassa kaikki neljä vuodenaikaa on huomioitu, tämän takia uimala toimii talvella luistelukenttänä ja mäenlaskupaikkana, keväällä ja syksyllä lautat ja lossit luovat altaalle uudenlaisia käyttötapoja.

Maauimala täydentää ja tukee torinrannan monipuolista kaupallista ja julkista palvelutarjontaa. Kokonaisuuden muodostavat niin torinrannan aittaputiikit, ravintolat ja kahvilat, kauppahalli, Scandic Go -torihotelli, Tarkkaamo konserttisaleineen, Oulun Teatteri, Kaupunginkirjasto sekä  Radisson Blu että Terwa Tower hotellit.

Suistoalue ja sen rannat ja saaret ovat kauniita. Ja on laajasti jaettu ajatus että keskustaa pitäisi kehittää siten että keskusta olisi paikka, jossa jokisuisto ja urbaani kaupunki kytkeytyisivät saumattomasti toisiinsa. Tällöin on siis kyse siitä viettävätkö oululaiset aikaa keskustassa ja sen liepeillä veden äärellä, kuinka hyvin vedessä liikkuminen on otettu haluun (vesibussit, sup-laudat, veneily yms.) sekä siitä kuinka monesta paikasta suisto avautuu kauniina maisemana kaupunkilaisille.

Tämän tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa toimenpiteitä  Aleksanterin- ja Torikadun kehittämiseksi siten, että niiden liikennevirrat eivät katkaise kaupunkilaisten luontaisia kävelyreittejä. Tällä hetkellä hidastavat ja vaaralliset (Torikatu) kadunylitykset rikkovat torinrannan ja keskustan välisen yhteyden ja erottavat ne omiksi vyöhykkeikseen.

JULKINEN TILA VAHVISTAA TALOUTTA JA DEMOKRATIAA
On kysymys saman kolikon kahdesta puolesta

Julkista tilaa pidetään eurooppalaisen kulttuurin olennaisena piirteenä, jota ilman länsimainen demokratia ja sitä myötä sivistys- ja taloudellinen vauraus olisivat jääneet kehittymättä. Vastaavasti sen rappeutumisen on nähty ennakoivan yhteiskunnan rakenteen ja järjestyksen vaarallista heikkenemistä.

Julkisen tilan kehittäminen ja ylläpito nähdään nykypäivänä usein pelkästään kulueränä, vaikka todellisuudessa se on kaupungille tuottava investointi. Se rohkaisee rakennuttajia rakentamaan, se vahvistaa kaupunkilaisten luomaa kantakaupunkikulttuuria ja se saa kaupungin liike-elämän kukoistamaan. Turvallinen, terveellinen ja kaunis julkinen kaupunkitila tekee keskustasta haluttavan asuinpaikan (ja myös työpaikan) ja se on keskeisin syy mikä osaa oululaiset viettämään keskustassa enemmän aikaa.

Toisaalta kun rakennamme julkista tilaa, joissa kaikki neljä sektoria tekevät yhteistyötä, mahdollistamme kaupunkilaisten sosiaalisen pääoman kasvun. Tämä pääoma tarkoittaa ihmisten luottamusta ympäröivään yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin). Valtio-opin tutkija Robert Putnamin tutkimuksissa todettu sosiaalisen pääoman vahvistavan yhtä aikaa sekä taloutta että demokratiaa. Sosiaalisen pääoman kautta kantakaupunkikulttuuriset ja elinkeinojen kehittämiseen liittyvät ehkä aiemmin irrallisilta vaikuttaneet elementit liittyvät saumattomasti yhteen.

Oululaiset haluavat kuljeskella, oleskella, ja ihastella kaunista kaupunkiympäristöä. He haluavat kohdata tuttuja ja tuntemattomia. Ja olla yhdessä muiden ihmisten kanssa kaupungilla ja huomata illalla, että yllättävän moni asia hoitui vähän kuin vahingossa siinä samalla. Laadukkaan julkisen kaupunkitilan rakentaminen on tämän tarpeen täyttämistä.

LISÄKSI
Visio käsittelee myös kolme muuta kohdetta Oulun keskustassa ja sen leipeillä:
– Kohde 2: Koe Oulun vanhakaupungin tunnelma!
– Kohde 3: Tutustu leikkikatuun vaaran kortteleissa!
– Kohde 4: Koe Heinäpään keskuspuutarha!

Huom! Vuoden 2030 toivottua tulevaisuutta meille kuvittanut Leevi Kerola on kuvittaja ja arkkitehti, joka on erikoistunut digitaaliseen grafiikkaan ja visualisointeihin.