Toivottu tulevaisuus

Pohdi miten visio voisi toteutuessaan parantaa sinun elämänlaatuasi? Eli valitse vision paras kohde ja kerro meille mikä siinä on parasta?
– Vastaa 5-10 minuutin kyselyyn täällä!

Miten ja miksi visio syntyi?

Maailma muuttui aika päiviä sitten, mutta kaupunkikeskustat eivät muuttuneet sen mukana.

Ennen kirkkojen edessä oli aukio jumalanpalveluksien jälkeisiä kokoontumisia varten, kaupungintalolla ja virastoissa käytiin asioimassa ja tori oli kaikenlaisen kaupankäynnin keskus. Viimeistään vuosituhannen vaihteessa monet näistä toiminnoista muuttivat muotoaan. Asiointi siirtyi www-sivuille, sosiaalinen vuorovaikutus kahviloihin, ravintoloihin ja älypuhelimien näytöille. Oulussa kaupankäyntipaikkojen kilpailu myös lisääntyi Zeppeliinin ja Ideaparkin rakentamisen jälkeen, samalla kun kivijalan toimialat löysivät verkkokaupan.

Julkinen tila kaupunkikeskustassa ei siis ole enää yhtä selvästi välttämättömyys, vaan siitä on tullut enemmän valinnanvarainen ympäristö.

Mielikuva kaupunkielämästä on myös jäänyt polkemaan paikoilleen. Näemme paikalliset ihmiset yhä lähiöissä asuvina kuluttajina, jotka käyvät keskustassa pelkästään ostamassa tavaroita, vaikka selvitykset kertovat, että oululaiset haluavat keskustan, jossa voi kuljeskella, oleskella ja  ihastella kaupunkiympäristöä. He haluavat kohdata, olla yhdessä muiden ihmisten kanssa ja huomata illalla, että yllättävän moni asia hoitui vähän kuin vahingossa siinä samalla.

Harmittavan usein lauantaisin kaupungilla ollessaan oululaiset kokevat, että eivät haluaisi vielä lähteä kotiin, mutta eivät keksi minne menisivät sen jälkeen kun tutut rutiinit on jo käyty läpi.

Alle 45-vuotiailla oululaisilla tätä vanhanaikaista ”asiointi-suhdetta” keskustaan ei ole koskaan ollutkaan. Lapsia ja nuoria sen sijaan kielletään menemästä yksin tai kavereiden kanssa keskustaan, lasten kohdalla kysymys on autojen alle jäämisen pelosta ja nuorten kohdalla pelätään vaaroja, joita muut ihmiset edustavat.

Kun kehitämme keskustaa vanhentuneiden ajattelumallien mukaisesti, nostamme keskiöön vetovoiman (suuret hankkeet nähdään lupauksena tästä) ja saavutettavuuden (liikenne ja pysäköinti hallitsevat keskustelua). Osa samaa keskustelua ovat myös tapahtumat, jotka nähdään välinearvonsa kautta, niiden tehtävänä on ihmisten houkuttelu ei-niin-viihtyisään keskustaan. Eivätkä nämä näkökulmat ole vääriä, mutta ne ovat vain osa tasapainoista kokonaisuutta.

Kaupallisen keskustan nopea laajentaminen voisi kuitenkin osoittautua virheeksi. Paikalliset ihmiset pitävät pientä keskustaa viehättävänä ja elinkeinoelämä suosii keskittämistä, kaupallisen keskustan on oltava riittävän pieni kukoistaakseen.

Kaupallisen keskustan laajentamisen sijasta panokset on kohdennettava olemassa olevan julkisen tilan laadun parantamiseen. Sillä kun ihmisillä ei enää ole pakottavia syitä käyttää julkista tilaa, he käyttävät sitä vain jos se on laadukas. Ihmiset eivät esimerkiksi vietä aikaa talvella keskustassa, jos sieltä ei löydy paikkoja, jossa lunta ja jäätä hyödynnetään toiminnallisesti tai jossa hämärän avulla rakennetaan romanttinen tunnelma. Julkisen tilan käyttö ei enää synny käytännön pakosta, se pitää ansaita hyvällä suunnittelulla.

—

Siksi tämä julkisen kaupunkitilan visio 2030 avaa neljän ydinkeskustassa tai sen liepeillä olevan kohteen avulla sitä mitä kaupunkikeskustan laatu oululaisten näkökulmasta on. Vaikka tämä laatu kumpuaakin olemassa olevista vahvuuksista ja on toteutettavissa kohtuullisella kustannusarviolla, rakentaa se sellaista merkityksellisyyttä, jota vaeltelu Ideaparkin pitkällä käytävällä tai verkkokaupan selailumaraton kotisohvalla ei tarjoa.

HANKETTA TOTEUTTANUT YHTEISTYÖVERKOSTO
Toivotun tulevaisuuden narratiivit ovat syntyneet poikkeuksellisen yhteistyön tuloksena. Mukana ovat olleet niin tutkijat yliopistolta kuin myös taiteilijat ja hankkeen oma designantorologinen asiantintujatiimi, johon kuului Minna Koskelo (tulevaisuuden tutkija ja palvelumuotoilija), Johanna Laurinen (etnografi ja palvelumuotoilija) ja Timo Berry (aluemarkkinoinnin asiantuntija).

KAUPUNKITUTKIMUKSEN LUENTOSARJA
– Soile Puhakka & Pekka Korpelainen / Luontosuhteen merkitys eli luonnonympäristöt liikuttavat ja tuottavat hyvinvointia (Maantiede)
– Sari Puustinen / Vapauden ja pelon kaupunki – Turvallisuus koettu kaupunkisuunnittelun päämääränä (Tulevaisuustutkimus)
– Silja Laine / Läheisyys ja etäisyys julkisissa tiloissa (Historia)
– Anni Jäntti / Millaisia tunteita kunnat ihmisissä herättävät ja mihin ne kohdistuvat? (Hallintotieteet)
– Katja Maununaho / Sosiaalisen tilan, eli aistillisen kaupunkikeitaan ja aktiivisen olohuoneen suunnitteluprojektiot (Arkkitehtuuri)
– Tiina Suopajärvi / Kävely rakentaa tietoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta Oulun vanhusten keskuudessa (Antropologia)

KAUPUNKILAISTEN KOKEMAT TAIDETEOKSET

UTOPEDIA
Rakkaudesta työryhmä
”Elämäneläkelaitoksen toimisto on Utopedia Oulu -teoksen seurallinen sydän: tarjoamme kahvia ja teetä sekä mahdollisuuden istua ja ihmetellä. Kaikki oululaiset ovat lämpimästi tervetulleita kahville ja tutkimaan oululaisten kirjoittamia sanoja tulevaisuuden Oulusta. Pääset myös halutessasi itse kirjoittamaan tulevaisuuden sanan Oululle”, kertoo Rakkaudesta-työryhmän ohjaaja, kirjailija Emma Puikkonen.
– Mun Oulu 19.9. 2024